Olet ihana, et rikkinäinen

Kirjoitin viime viikolla erityisherkkyydestä ja se aiheutti jonkin verran keskustelua. Sain nähtävästi ihmisiä ajattelemaan ja pohtimaan asioita, ja se on vain hyvä. Sain toki myös palautetta ja kommentteja. Yhdessä niistä kysyttiin, että olenko minä todella sitä mieltä ettei viallisia ihmisiä ole olemassa.

Mielestäni kysymys on järjenvastainen ja surullinen. Se ei ole surullinen kysyjän kannalta, vaan koko ihmiskunnan kannalta. Miksi kukaan pitäisi toista, tai ennen kaikkea itseään viallisena?

Koska ihmiskunta esiintyy erittäin kirjavassa muodossa, niin kuinka edes voidaan määritellä ehjä ihminen? Siinä missä yksi arvostaa timanttia hiomattomanana luonnollisessa muodossa, niin toinen arvostaa sitä viimeisteltynä kappaleena. Toiselle kaivo on mahdollisuus saada vettä, toiselle vain reikä pihassa. Diversiteetti on valtava monessakin suhteessa, joten kenelläkään ei yksinkertaisesti edes voi olla pätevyyttä määritellä mikä tekisi ihmisestä viallisen. Ei ole olemassa mitään vallalla olevaa, absoluuttista käsitystä siitä mikä määrittelee ihmisen. Sairaudet ja taudit eivät tee ihmisestä viallista, kuten eivät myöskään fyysiset muodot saati rajoitteet.

Ja jos nyt ajattelet että tekevät, niin mikä oikeus sinulla on määritellä itsesi tai muut niin? Ihan oikeasti? Kyllähän tätä on yritetty historiassa varmasti useastikin. Mieleeni tulee ensimmäisenä eräs herra Adolf, joka ehkä näkyvimmin yritti lähihistoriassa määritellä ihmisten vikoja. Jos joku ihminen on sinun mielestäsi viallinen, niin asetat vertaamalla itsesi oikeastaan toista ylempään asempaan ja näin ollen minä vertaan sinua epäsuorasti Hitlerin ajatusmaailmaan. Mitään ylempää, ehjää herrarotua ei olemassakaan, vaan olemme ihmisinä kaikki samalla viivalla.

Tulemme tänne alasti ja avuttomina ja lähdemme täältä alasti ja avuttomina. Väliin mahtuu paljon kokemusta, ylämäkiä ja alamäkiä. Mutta ei vikoja. Hitlerkään ei ollut viallinen. Yhteiskuntaan täysin sopimaton, ihmishirviö ja murhaaja kyllä, mutta ei viallinen. Ehkä hän oli olosuhteiden ja aikakauden uhri. Hänen tekonsa olivat äärimmäisen julmia eikä niitä voi millään tavalla perustella tai hyväksyä, mutta en usko että hänkään oli viallinen. En itse usko minkäänlaiseen korkeampaan entiteettiin, mutta ymmärrän miksi monet uskonnot tulkitsevat että ns. Jumalan edessä kaikki ovat tasavertaisia. On kuitenkin täysin eri asia noudattavatko ihmiset omaa uskoaan, koska teoria ja käytäntö eivät useinkaan tunnu kohtaavan elävässä elämässä.

Tavarassakin on virhe vasta, jos sen laji, määrä, ominaisuudet tai pakkaus ei vastaa sovittua. Siinä vaiheessa jos ihmisiä aletaan kloonata ja toimitusvaiheessa huomataan että klooni ei vastaa tilausta, niin sitten voidaan sanoa että ihminen on viallinen.

Jos pystyt osoittamaan että oli ennaltamäärättyä minkälainen sinusta piti tulla, niin voimme keskustella mahdollisista vioistasi.

En usko että pystyt.

Eli kyllä, olen oikeasti sitä mieltä että viallisia ihmisiä ei ole olemassa. Ja vaikka olisikin, niin minulla ei olisi minkäänlaista oikeutta tai pätevyyttä määritellä näitä vikoja, saati tuomita ihmisiä.

Tiedän kyllä, että ihmiset ovat aina vierastaneet poikkeuksia. Epämuodostuneet on suljettu sirkukseen ja laitettu näytille, tai sitten heidät on tapettu. Heitä on pidetty heikompana aineksena ja koettu oikeudeksi poistaa heidät viallisina kuluttamasta resursseja. Tällainen käytös on raakalaismaista. Kuuluuko se ihmisyyteen? En minä tiedä. Haluaisin uskoa ettei sen tarvitse. En haikaile mitään utopiaa, mutta en usko että kukaan voi perustella miksi joku olisi oikeasti viallinen tai ainakaan viallisempi kuin toinen. Jos nyt ajattelisimmekin hetken niin, että ihminen voisi olla viallinen. Tiedetään kuitenkin, että täydellisen ehjää ihmistä ei ole olemassa, joten tämä tarkoittaisi sitä että kaikissa olisi silloin jotain vikaa. Mikä taas tarkoittaisi sitä ettei viatonta ihmistä olisi olemassa. Näin ollen, koska viattoman ihmisen löytäminen on fysikaalinen mahdottomuus, niin tällöin ei voi olla viallistakaan ihmistä, koska ei ole mihin verrata.

Ei ole olemassa mitään vikamittaria tai -taulukkoa josta voitaisiin katsoa että esimerkiksi masennus ja kiusaaminen lisäisivät vikaprosenttia sen ja sen verran, mutta toisaalta kyky maalata vähentäisi sitä, mutta sitten taas kyvyttömyys punnertaa nostaisi sitä taas ylöspäin.

Ei, ei ja ei.

Mistä se sitten johtuu että ihmiset pitävät muita tai itseään viallisena? Luulen tietäväni mistä tämä johtuu.

Kenenkään elämä ei ole täydellistä jos sitä vertaa jatkuvasti muiden elämiin. Kaikkien polku on erilainen, mutta harva haluaa antaa itsestään negatiivista kuvaa. Siksi esim. sosiaalinen media täytyy usein vain positiivisista asioista. Jos taas olet itse perusluonteeltasi negatiivisuuteen taipuva ihminen, niin vertaat automaattisesti itseäsi näihin positiivisesti esiintyviin ihmisiin. Tämä aiheuttaa harhan jonka perusteella sinulla menee huonommin. Et voi kuitenkaan tietää mitä kaikkea kulissien takana tapahtuu. Mieti vaikka edesmennyttä Robin Williamsia. Julkisuudessa hän oli yhtä naurua ja julkkiksen elämä vaikutti hienolta. Tuloksena kuitenkin itsemurhaan päätynyt masennus.

Kaikki, ihan kaikki huolehtivat jostain. Vaikutan itsekin usein täysin huolettomalta, jopa välinpitämättömältä, mutta se kahlitse minua, koska tiedän että minun ei tarvitse peitellä sitä millään tavalla. Luonnollisesti myös kasvatus vaikuttaa siihen kuinka suhtautuu muihin. Minua ei ole kasvatettu halveksimaan tai arvostelemaan muita ihmisiä. En myöskään siksi tee niin. Kukaan ei ole kuitenkaan pyhimys ja myönnän että itsekin tulee joskus heitettyä huumoria vähän vaikka minkälaisesta asiasta. Mutta huumori on vaikea laji eikä osu aina maaliinsa. Siksi olen myös valmis pyytämään anteeksi jos huomaan että loukkaan toista.

Mitä enemmän ihminen pettyy, sitä enemmän hän alkaa väheksyä itseään. Pettymykset ovat kuitenkin vain syy liian suurista odotuksista. Olisi tärkeää käsittää ovatko odotukset sinun itsesi muodostamia, vai onko niihin vaikuttanut jokin muu? Jos vanhempasi ovat painostaneet sinua urheilu-uralle tai lääkäriksi, mutta olet päättänyt ruveta taiteilijaksi, niin et ole pettänyt ketään, eivätkä odotukset tulevaisuudestasi ole välttämättä olleet omiasi. Miksi siis olisit pettynyt?

Se mitä sinulta odotetaan ei ole sama asia mitä sinä odotat itseltäsi. Älä luo itsellesi sellaisia vikoja mitä ei ole olemassakaan.

Tämän lisäksi ihmisen aivot on suunniteltu siten, että ne rekisteröivät enemmän negatiivisia asioita. Tämä pätee ihan kaikkeen ja eniten se tulee esille ehkä uutisia lukiessa, negatiivisia asioita päivitellään ja ne muistetaan, mutta positiiviset unohdetaan saman tien. Tästä syntyy uusi harha. Jos kuulet jonkun sanovan, että hänestä ei ole mihinkään vaan kaikki mitä hän tekee menee pilalle, niin hän on vain luultavasti sokaistunut kaikelle missä hän onnistuu ja rekisteröi vain itselleen huonot asiat. Tämä negatiivisuuden huomiointi on ollut joskus luolien ja tiikerien aikakaudella luultavasti osa ihmisen selvitytymismekanismia jolla on vältetty vaarallisia tilanteita. Nykyään tätäkään mekanismia ei ehkä tarvittaisi niin paljon, joten vajaalla käytöllä se kääntyy helposti itseään vastaan.

Mitä tulee niihin jotka sanovat sinulle että olet huonompi ihminen tai sinussa on jotain vikaa, älä välitä heistä. He ovat luultavasti epävarmoja ihmisiä joilta puuttuu elämästä jotain ja he täyttävät sen tyhjiön arvostelemalla muita. Heillä on virheellinen käsitys, että ihmisen arvon muodostaisi jokin muu kuin ihminen itse. Teot määrittelevät ihmisen. Jos ihminen tekee sinulla asioita jotka ovat sinulle haitallisia, niin lähde pois sellaisen ihmisen vaikutuspiiristä. Älä anna muiden syyllistää sinua. Tämän lisäksi opettele erottelemaan syyllisyys ja häpeä toisistaan. Syyllisyys on itse asiassa tietyllä tavalla positiivinen tunne, sillä se motivoi sinua toimimaan oikein, katumaan asioita ja korjaamaan virheesi. Mutta häpeä on mielestäni vain eräänlainen kivun muoto. Pienissä annoksissa sekin on tarpeellista, mutta jos alistut sille omasta tai muiden toimesta jatkuvasti, se painaa sinut nurin. 1400-luvulla elänyt filologi Maurus Servius Honoratus tuumasi aikanaan, että naturalia non sunt turpia. Mikä tarkoittaa, että luonnolliset asiat eivät ole hävettäviä.

Jos olet mielestäsi viallinen, niin olen pahoillani että ajattelet niin. Kaikesta ei tarvitse tykätä. Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia. Liikunta, vatsalihakset, koulutus tai materia eivät tee ihmisestä yhtään sen parempaa tai ehjempää. Saatat olla pysyvästi sairas, mutta turhaan vertaat itseäsi muihin. Olet oma itsesi, mutta et viallinen.

Seiso siis ylpeänä, omana itsenäsi äläkä anna minun tai kenenkään muun mielipiteen vaikuttaa elämääsi. Mielipiteet eivät ole tosiasioita. Ymmärrä, että täydellisyys ei ole viallisuuden vastakohta. Et ole täydellinen, mutta olet tosiasia, elävä ihminen. Ajatusmaailmasi saattaa olla roskakorista lähtöisin ja asenteesi silkkaa roskaa, mutta et ole viallinen.

Olet ihana, et rikkinäinen.