Njahas.
Tomi Kokko blogautti sitten taas maidosta. Vaikka kuinka Tomi vilpittömästi haluaisit tuoda maidon haittoja esille, niin faktoja vääntämällä ja poimimalla tiedettä ja vain omia näkemyksiä puolustaen, ei se onnistu kovin vakuuttavasti. Kansalaiset menevät sekaisin ja ravintokeskustelu on vain entistä sekavampaa. Haastaa toki pitää, mutta tehdään se kuitenkin faktoihin nojaten.
Jookos?
Tämä vastine on nyt kirjoitettu lähes puhtaasti puolustamaan aidompaa tapaa tehdä tiedettä. Olemme järjestämässä allekirjoittaneen ja Olli Postin välistä suurta debattia luontaishörhö vs. tiedesankari, jossa tulen julkisesti puolustamaan ravitsemustieteen (ja ylipäätään tieteen) merkitystä hyvinvointiskenessä. Tämä Tomin artikkeli on hyvä esimerkki siitä, miten tieteeseen ei pitäisi vedota ja miten voidaan helposti tehdä vääriä johtopäätöksiä kun kokonaiskuvaa ei ymmärretä.
Ja ettei jäisi oma kaupallinen sidonnaisuus epäselväksi, niin minultahan on tulossa ravitsemuskirja ensi kuussa. On varmaan itsestään selvää, että mainostan näillä kirjoituksillani myös sitä.
Whatever, menemme asiaan.
Yritän tapojeni vastaisesti pitää tämän setin mahdollisimman lyhyenä, joten en puutu kaikkiin mahdollisiin väitteisiin.
Ovatko ravitsemussuositukset sopivat meille kaikille? Eivät tietenkään ole, eikä kukaan ole niin kai koskaan väittänytkään. Suositukset perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana. Ne eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa.
Suositusten ei olekaan tarkoituskaan selittää yksilöllistä mallia, vaan antaa pohja sille kuinka ravitsemus koostetaan. Jos niitä ei noudateta, niin eihän se suositusten vika ole! Sille miksi jokainen ei syö laitoksissa eri tavalla on syy. Ja se syy on raha. On hyvin idealistista ajatella, että jokaiselle meille tarjottaisiin yksilötasolla oikeanlaista ravintoa, mutta kuka sen maksaa? Ongelma on Suomessakin kulurakenne, joka muun muassa logistisista syistä nousee äkkiä korkealle.
Jos kaikki oikeasti asetettaisiin samalle viivalle neuvolasta saakka, niin lääkärit ja terveydenhoitajat eivät paljoa allergioista ja yliherkkyyksistä välittäisi. On varmasti ihan totta, että osalla on huonoja kokemuksia, eivätkä he koe saavansa omalle lumihiutaleelleen juuri sitä hoitoa ja huomiota mitä hänelle omasta mielestä kuuluisi, mutta pääasiassa kaikki lääkärit ja hoitajat jotka minä tunnen, ottavat kyllä asiakkaan huomioon, eivätkä soita Valion maitopoliisille jos virallisterveellisestä määrästä jää desi maitoa nauttimatta.
Myöskään yksikään tuntemani ammattitaitoinen ravitsemusterapeutti ei suosittele maitoa, jos näkee että se ei asiakkaalle ihan oikeasti sovi.
Valio ja monopoli
Myös ne negatiiviset tutkimukset otetaan huomioon ja juuri sen takia asiantuntijat voivatkin nykyään myöntää, että maidon vaikutus on ehkä neutraali. Aikaisemmin se mantra saattoi nimenomaan olla vinompi ja maitoa puolustettiin herkemmin. On totta, ettei maito ole mikään ihmejuoma ja ilman sitä pärjää mainiosti. Itse asiassa sama asiantuntija, joka linkissäsi mainitsee maidon neutraalista vaikutuksesta, sanoo myös että ”Ravitsemussuosituksessa ei käsketä varsinaisesti juomaan maitoa vaan käyttämään nestemäisiä maitotaloustuotteita”, joihin muun muassa rahka ja moni hapanmaitotuote lasketaan.
Ja minä itse asiassa olen vielä eri mieltä, että ravitsemussuositukset eivät nimenomaan käske käyttämään yhtään mitään, siksi niitä kutsutaan suosituksiksi, ei päiväkäskyksi.
Yksilön kokemukset otetaan luonnollisesti huomioon yksilötasolla. Niitä ei voida yleistää koskemaan massoja, eikä yksilön kokemuksista voi tehdä sellaisenaan tiedettä, koska häiritseviä tekijöitä on niin paljon. Yksilön kokemukset voivat kuitenkin nimenomaan toimia tieteen pohjana ja kun samansuuntaisia kokemuksia on riittävästi, voidaan niistä tehdä tieteellinen hypoteesi ja alkaa tutkia asiaa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu kuukausissa tai välttämättä edes vuosissa, koska luotettavien tutkimusasetelmien luominen ja rahoituksen hakeminen ei ole mikään heittämällä tehty juttu.
Yksilön kokemus on juuri sitä, että jos maidosta tirahtaa kikkare resoriin, sitä ei kannata nauttia. Jos taas ei tirahda, niin eikun hulisten ääntä kohti.
Valiolla ei ole monopolia, vaan sen markkina-asema on heilunut reilusti, kiitos muun muassa poliittisten päätösten. On toki totta, että Valio on yritys, jonka tarkoitus on tehdä voittoa. Kuten Tomi sinun valmennusyrityksesi ja kuten myös minun yritykseni. Kaikki liiketoiminta perustuu siihen, että voittoa pitää tulla. Olet aivan oikeassa siinä, että tukijärjestelmässä ja maidon mielikuvamarkkinoinnissa olisi korjattavaa, ja viesti kouluihin ja päiväkoteihin voisi hyvinkin olla paljon neutraalimpi. Osa ammattilaisista ja asiantuntijoista on myös selkeästi aivopestyjä maidon ylivertaisuutta kohtaan, en kiellä sitä.
Voisi myös kysyä, että mitä sitten pitäisi tukea jos ei maitoa? Jos tukemalla saadaan lapsille neutraalia, mutta varmasti paljon tutkittua evästä, niin miksi se pitäisi korvata sellaisella, jonka turvallisuutta ei ole vielä riittävästi tutkittu, mutta joka saattaisi vaikuttaa johonkin kohtaan elimistöä positiivisesti? Mikä se olisi mikä maidon korvaisi? Jos jotain kritisoidaan, niin tilalle olisi hyvä ehdottaa jotain korvaavaa, niin kritiikillä olisi hieman enemmän pontta.
Maitoa on ehkä lobattu järjestelmällisesti sata vuotta, mutta ihan puhtaasti maidonjuonnin kannalta tässä ei ole Maito ja terveys- järjestön tilastojen perusteella oikein onnistuttu, sillä maidon kulutus on 50-luvulta saakka laskenut yli puolella. Jos maidolla perustellaan lisääntyneitä terveysongelmia, niin jokin ei nyt täsmää.
Maito ja kalsium
Ei se ole mikään virallisesti varjeltu salaisuus, että kalsiumia saa muualtakin kuin maidosta. Maitoa tarjotaan luultavasti juurikin teollisuusperinteiden vuoksi usein ensisijaisesti kalsiuminlähteeksi, mutta kuten oikeasti nähdään, jo monta vuotta sitten on tässäkin lehdessä ollut asiantuntijana ”virallisia” edustajia kertomassa mistä kalsiumia löytää.
Maito ei todellakaan ole mikään ylivertaisin kalsiumin lähde, mutta kannattaa muistaa, että maitoa on paljon helpompi juoda muutama sata grammaa, kuin vetää oreganoa suhteessa sama määrä, että saisi kalsiumin tarpeen tyydytettyä. Se, että uskoo luonnossa olevan kaiken paremmassa suhteessa ja balanssissa ei valitettavasti riitä perusteeksi sillä, että voitaisiin alkaa ruokkia suurempia massoja.
Se, että kalsium kulkee useamman tuotantovaiheen läpi, voi vaikuttaa tai voi olla vaikuttamatta sen imeytymiseen. Sama pätee luonnosta saatavaan kalsiumiin. Voikin itse asiassa olla jopa parempi, että tuotetta on prosessoitu, jolloin sen ainesosat ovat paremmin elimistön saatavilla. Kyse on siitä missä muodossa ja mihin kalsium on mahdollisesti sitoutunut. Esimerkiksi raakaruoasta ei välttämättä saada kaikkea irti siksi, että kypsennys tai prosessointi ei ole muokannut elintarvikkeen rakennetta.
Kalsium voidaan imeyttää suolistosta kahdella eri mekanismilla, aktiivisesti ja passiivisesti, ja kalsiumin määrä on yksi tekijä itsessään joka mukauttaa imeytymistä. Suuremmasta määrästä ei välttämättä imeydy prosentuaalisesti suurempaa osuutta, vaan kuljetusproteiinit kyllästyvät kalsiumin määrään ja osa ehtii valua ohi.
Mitä tulee oksidatiiviseen stressiin, niin linkkisi itse asiassa kertoo, että liika kalsium soluissa johtaa oksidatiivisen stressin takia ongelmiin. Toisessa linkissä taas tutkijat pohtivat itse, että suoraan yhteyttä maidon ja kuolleisuuden/lisääntyneiden murtumien väliin on hankala vetää, koska he jotka ovat suuremmassa riskissä murtaa esimerkiksi lonkkansa, saattavat lisätä maidonjuontiaan juuri siksi että niin on kehotettu tekemään. Lonkka murtuu silti, mutta se ei ole maidon vika. Tutkimus perustuu kyllä osittain galaktoosihypoteesille, mutta se on teoreettinen ja sille tasolle se vielä jääkin.
Ja kyllä, suoliston kunto on oleellinen asia kalsiumin imeytymisessä, mutta uskomukset ja näkemykset eivät ole minkään arvoisia, ellei niiden tueksi voida antaa jotain mitattavaa ja arvioitua tiedettä. Kokemus ei ole hyvä mittari, koska läheskään kaikki eivät ymmärrä mitä elimistössä tapahtuu, saati osaa kuunnella elimistön meille lähettämiä signaaleja.
Jos ottaa maitotuotteet takaisin ruokavalioon ja kalsiumtasot laskevat, niin olisi oleellista tietää a) millä aikavälillä mittaus on tehty, b) miltä tasolta ne ovat laskeneet ja c) mille tasolle ne ovat laskeneet. Toisin sanoen, johtuuko tasojen laskeminen siitä, että kalsiumia onkin äkkiä tullut normaalia enemmän, jolloin liian pian mitattaessa elimistö on käynnistänyt kompensatorisen mekanismin, joka on laskenut korkeita tasoja hieman matalammalle, mutta jolla ei ole mitään käytännön merkitystä.
Annat hyviä esimerkkejä ruoista joilla kalsiumpitoisuuksia voidaan elimistössä nostaa, ja kuten todettu, maito ei ole millään lailla välttämätöntä matskua asian suhteen. Se ei tee siitä kuitenkaan automaattisesti huonompaa ja voi toimia toisille vallan mainiona kalsiumin lähteenä.
Luuliemihän ei ole muuten mikään uusi juttu ja jengi on sitä keitellyt jo iät ja ajat. Nyt olisi kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoista kuulla mikä on tämä tulehdusta alentava aminohappoprofiili – ja varsinkin kuinka paljon luuliemessä suunnilleen näitä aminohappoja on. On toki totta, että aminohappoja on tutkittu paljon ja löydetty muun muassa joitain tulehdusta vähentäviä ominaisuuksia.
Olisi kuitenkin oleellista tietää että a) onko niitä ylipäätään tarpeeksi että vaikutus tapahtuu ja b) onko luuliemessä jotain sellaista joka estää niiden vaikutuksen tai imeytymisen. Samat fysiologiset ja fysikaaliset lait pätevät kaikkiin ruoka-aineisiin, eli jos jokin sotkee imeytymistä maidosta, se sotkee sitä myös luuliemestä. Sitä paitsi, luuliemessä on kalsiumia vain alle 10 mg, eli 10x vähemmän kuin maidossa.
Magnesium-kalsium-suhde
Tämä ns. suhde tuntuu olevan hieman kyseenalainen määre, sillä siitä ei löydy pikaisella tarkastuksella oikein mitään validia dataa, yksittäisiä tutkimuksia lukuun ottamatta. Toki sitä on tutkittu esimerkiksi Kiinassa, jossa huomattiin että jos suhde on suurempi kuin 1.7 kalsiumin hyväksi, laskee kokonaiskuolleisuuden riski.
Tämä on kuitenkin sellainen määritelmä josta ei löydy äkkiä minkäänlaista yksimielisyyttä, jos tällä ylipäätään on mitään merkitystä. Selkeästi sellainen aihe jota tulee tutkia jossain vaiheessa lisää. Tuosta yllä olevasta linkistä voidaan katsoa, että kalsiumista ei ylipäätään välttämättä imeydy kuin 25 % joten maidon 10-kertaisesta ylimäärästä päätyy elimistöön lopulta vain 2,5-kertainen määrä joka alkaakin olla lähellä tuota esittämääsi suhdelukua 2:1.
Maito ja osteoporoosi
On totta, että Suomessa juodaan paljon maitoa verrattuna muihin maihin, mutta osteoporoosia täällä ei esiinny mitenkään huippulukuina, enemmänkin keskitasossa pyöritään.
EFSA:n terveysväitteet itse asiassa ovat tässä asiassa täysin ajan tasalla ja tämä on nimenomaan virallinen kanta. Terveysväitteitä valvotaan ja nykyään ei saa edes mainostaa, että maito auttaisi osteoporoosin suhteen. Kalsiumin ja D-vitamiinin suhteen asia on eri, mutta virallinen kanta on, ettei maitoa saa mainostaa osteoporoosia vähentävänä tai estävänä asia, koska se tiedetään että maito ei sitä itsessään tee – sen aineosat tekevät, mutta koska näitä ainesosia voi saada muualtakin, niin mitään ongelmaa ei edes ole.
Ja edelleen, syy sille että maidonjuojien keskuudessa esiintyy tutkimusten mukaan enemmän murtumia selittyy luultavasti sillä, että korkeammassa murtumariskissä olevien on käsketty juoda maitoa, joka ei ole kuitenkaan ehkä D-vitamiinin puutteen takia tehonnut. Maito ei ole kuitenkaan aiheuttanut näitä murtumia. Tutkimuksista kannattaa lukea aina myös pohdinta, ei vain tuloksia.
Maidon D-vitamiini
Kyllä, maito sisältää luvattoman vähän D-vitamiinia, ja sitä on lisätty sinne juuri siksi, että paljon maitoa juova kansa saisi sitä edes jostain. Rasvattoman maidon D-vitamiini imeytyy kyllä ilman rasvaa vähintään kohtalaisesti, koska myös kolesterolikuljettimet osallistuvat sen imeyttämiseen. D-vitamiini siis imeytyy ainakin kahdella eri mekanismilla, joten vaikka rasva sen imeytymistä parantaakin, niin entsyymien erikoismies Joni Laiho on tässä kohtaa valitettavasti väärässä.
D-vitamiini suhteen viralliset suositukset ovat vähän vitsi ja Suomessa puutoksia tulee valitettavasti jatkuvasti vastaan. Tämä ei ole kuitenkaan maidon juonnin vika, vaan se, että asutaan vähän mörön perseessä. Virallinen suositus on pienentynyt siksi, että D-vitamiinin imeytyminen on todella yksilöllistä… tai no, tuskin on, koska vielä 10 vuotta sitten uskottiin että 50 mikrogrammaa on toksinen määrä. Tässä kohtaa virallinen linja lipesi kyllä hevonkakan puolelle, mutta se yksilöllinen imeytyminen olisi ollut hyvä syy.
Nimittäin, D-vitamiinin imeytyminen on todellakin monesta asiasta kiinni, joten osa toden totta saa veriarvonsa riittävän ylös tuolla 10 mikrogramman päivittäisellä annoksella, mutta joillakin siihen tarvitaan 20-kertaisia annoksia. Valtaosa pärjännee annoksella 40-100 mikrogrammaa / vrk, mutta ongelmana on tosiaan se yksilöllinen imeytyminen, joten myrkytyksen vaara on sokkona syömisessä aina olemassa.
Jos muuten syytät Valiota pelottelemisesta, niin syyllistyt siihen itsekin esittämällä kuvan D-vitamiinin suhteesta diabetekseen perustelematta sitä mitenkään. Kuva antaa ymmärtää, että D-vitamiinin vähentäminen on aiheuttanut diabetesepidemian. Näin ei voida tietenkään väittää, ja tuollainen tilastojen esittäminen on vain typerää, sillä kaksi samaan aikaan esiintyvää asiaa eivät tarkoita että niillä olisi mitään tekemistä toistensa kanssa.
Vuonna 1992 alkoivat ehkä luontaistuotteet yleistyä enemmän ja enemmän, joten voisimme myös esittää, että luontaistuotteiden lisääntyminen on aiheuttanut diabeteksen. Tai sitten voisimme esittää tällä Sisäministeriön kuvalla, että vuoden 1992 rikollisuuspiikki johtui samana vuonna tehdystä suositusmuutoksesta. Tai sitten emme, mutta jos tilastoja tulkitaan, niin tulkitaan sitten oikein, eikä esitetä ihan mitä sattuu hihasta löytymään.
Maito ja lihaskasvu
Itse asiassa jos aletaan selata Pubmedia hakusanoilla milk + protein synthesis tai milk + recovery, niin löytyy todella iso kasa tutkimuksia, joiden perusteella maito tai, wait for it, suklaamaito ovat oikein hyviä ja optimaalisia juomia sekä palautumisen, että lihaskasvun kannalta. Proteiinisynteesi käynnistyi sekä heralla, että maitoproteiinilla. Menkää itse Pubmediin kuikkimaan, mutta aloittakaa nyt vaikka tästä, tästä, tästä, tästä tai tästä.
Maito ja ”normaalit” oireet
Nyt ihan oikeasti, miten määritellään matala-asteinen tulehdus ja sen miten se suhtautuu elimistön hyvinvointiin? Kuka ajattelee, että keuhkoputkentulehduskierre on normaalia elimistön toimintaa?! Selitä minulle millä perusteella maito on syypää, jos kaikki maidonjuojat eivät saa samanlaisia oireita tai maitoa juomattomilla ei niitä ole ollenkaan?
Eri kansojen kyky käsitellä tärkkelystä ja laktoosia vaihtelee huomattavasti, joten emme voi tehdä mitään yleispäteviä oletuksia laktoosi-intoleranssista. Ja kyllä, maito tuntuu aiheuttavan iho-ongelmia osalla oireiluun taipuvaisilla. Osalla maitotuotteiden pois jättäminen ei kuitenkaan aiheuta mitään muutoksia. Tämä on täysin yksilöllinen asia ja se voidaan tutkia aina tapauskohtaisesti.
Nyt olisi tärkeä ymmärtää, että kun katsotaan kokonaiskuvaa, ei kaikissa tapauksissa ole välttämättä itse maidon vähentämisellä suoranaisesti mitään tekemistä. Nimittäin, raudan puute voi aiheuttaa samanlaisia oireita; turvotusta, iho-oireita, väsymystä ja kipuilua. Kalsium vähentää raudan imeytymistä, joten kun maitotuotteet on jätetty pois ruokavaliosta, niin onko a) kalsiumin saantia lisätty/vähennetty ja b) raudan saantia lisätty? Tällä on huomattavan suuri merkitys kun etsitään todellista syytä oireiden muutoksille.
Joku voisi sanoa, ettei sillä ole merkitystä, pääasia että paranee. Vai? Mutta kun sillä on merkitystä, sillä miten muuten tiedämme mitä me hoidamme tai yritämme korjata. Jos kokeilemme kaikkea ja jokin toimii, niin teemme sen sokkona, mutta emme tiedä mikä oli oikeasti se vaikuttava tekijä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin, kun oireet palaavat ja emme tiedäkään johtuuko se uudesta altistuksesta, vai sotkeeko joku uusi asia taas tasapainoa.
Jos olisimme tehneet muutokset yksi kerrallaan ja pois sulkeneet asioita ajan kanssa – kuten tieteessä tehdään – tietäisimme luultavasti paljon varmemmin mistä on ihan oikeasti kyse.
Ja mitä tulee siihen sinun 30 päivän ihmiskokeeseesi, se oli liian lyhyt. Soluilla voi kestää kuukausia päästä uudelleen tasapainoon, joten kuukausi on liian lyhyt aika tehdä mitään järkeviä johtopäätöksiä. Kaikki oireet ovat voineet olla sopeutumista. Tai sitten eivät, mutta me emme voi sitä tietää oikeasti.
Voimme vain arvailla, mutta arvailun varaan ei voida kovin kestäviä ratkaisuja rakentaa. Kokemukset ovat kivoja, mutta ne ovat vain yksilön kokemuksia.
Maito ja syöpä/diabetes
Yleensä ottaen, tieteen näkökulmasta vähärasvaisen maidon kulutus, kliiniset ja väestötason tutkimukset summaten, on yhteydessä alhaisempaan aivohalvausten määrään, alentuneeseen verenpaineeseen, rintasyöpään, diabetekseen ja moneen muuhun terveydelliseen tekijään. Siitä voi lukea lisää vaikkapa tästä tai tästä.
Tai voit alkaa selata Pubmedia aiheesta ihan itse tästä. Kokonaisuus on se mikä ratkaisee ja viittäkymmentä hyvää tutkimusta ja yhteisymmärrystä ei voida nollata yhdellä tutkimuksella joka on asiasta eri mieltä. Tieteeseen kuuluu olla eri mieltä. Tutkimuksia pitää olla eri suunnilta ja tutkimusten pitääkin olla tietyllä tavalla ristiriidassa, jolloin teorioita voidaan haastaa ja testata. Näin vahvin teoria pärjää ja jää voimaan.
Maidon kohdalla – vaikka maito neutraali olisikin ja sitähän ei edelleenkään ole mikään pakko juoda – tutkimus on osoittanut, että liemi on yhteydessä alentuneisiin terveysriskeihin globaalisti. Joistain tilastoista voidaan nähdä, että ylipainoiset juovat enemmän rasvatonta maitoa. Kaikista tärkeintä on esittää kysymys juovatko he sitä siksi, että heidän on ylipainoisina käsketty tehdä niin, vai ovatko he ylipainoisia siksi että he ovat juoneet rasvatonta maitoa? Oikea vastaus on luultavasti ensimmäinen, mutta kysymys on esitettävä, ilman että tehdään oletuksia.
Mutta nythän muuten esittelet taas pelottelutilastoja syövästä ja maidosta maittain, vai mitä. Kaksi yhtä aikaa esiintyvää asiaa eivät tarkoita, että asioilla olisi mitään yhteyttä. Ja mitä tulee insuliiniherkkyyteen, niin nyt ei taas hahmoteta kokonaiskuvaa. Elimistön vaste glukoosiin on yksilöllinen ja osa reagoi täysin eri tavalla esimerkiksi banaaniin, kekseihin ja maitoon.
Insuliiniteoria on aivan liian yksinkertainen selitysmalli ja elimistö ei toimi kuten monet VHH-teoriat esittävät sen toimivan. Sen lisäksi, että verensokerivaste on yksilöllinen ja ruoka-ainekohtainen, löytyy elimistöstä eräs muuttuja, asylaatiota stimuloiva proteiini, joka on voimakas rasvasynteesin stimuloija. Se toimii rasvalle saman tapaisesta kuin insuliini sokerille ja varastoi rasvaa insuliinista riippumatta. Sen pitoisuudet ovat usein kohonneet ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin yhteydessä. Silti tämä proteiini tuntuu olevan usein monelle hiilihydraatti- ja insuliinikammoiselle asiantuntijallekin sokea piste.
Jos ajatellaan hetki maalaisjärjellä, niin onhan se nyt päivänselvää, että maidon myötä insuliiniresistenssi ei todellakaan välttämättä kasva, koska vaikka insuliini-indeksi olisikin korkea, varsinaiseen insuliinireaktioon vaikuttavat muun muassa maidon määrä, sen prosessointi, valmistus sekä muu sen yhteydessä nautittava ruoka.
Näyttäkää minulle se kohta missä diabeetikoilla suositellaan virallisesti pullaa? Sillä välin kun Suomessa tehdään uusia suosituksia, diabeetikot ohjeistetaan asiantuntevaan ja yksilölliseen ohjaukseen. USA:n suosituksissa mainitaan maito tai maitotuotteet neljä kertaa. Joko siinä yhteydessä, jossa suositellaan että maidolla voidaan esimerkiksi korvata lisättyä rasvaa tai sokeria sisältävät hiilihydraatit, tai sitten siinä kohtaa jossa täysrasvaiset maitotuotteet suositellaan korvaamaan esim. pähkinöillä tai, herrajumala, avokadolla!
Meh.
Maidon pastoröinti
Tässä kohtaa huomasin, että linkität Elina Hytösen blogiin. Tämä eevi on kyllä niin huruilija fluorijuttujensa kanssa, että ei voi enää millään ottaa tosissaan. Hänhän viittaa jatkuvasti muun muassa tähän WDDTY-lehteen, joka julkaistiin Suomessakin nimellä Mitä lääkärit eivät sinulle kerro (tjsp) ja taidettiin vetää ainakin osittain myynnistä, koska jutut olivat samaa hurutasoa, kuin näissä UFO meni äitini kanssa naimisiin -diibajulkaisuissa. Kaikilta argumenteilta putoaa pohja jos ei viitata mihinkään oikeaan dataan.
Siinä raakamaidossa ei tarvitse olla kuin yksi E.coli-bakteeri, joka huonon säilytyksen tai kylmäketjun katkeamisen takia alkaa elää omaa elämäänsä ja tappaa vanhuksen tai lapsen. Yksin se on riittävä syy pastoröinnille. Olet siinä aivan oikeassa, että raakamaitoa moni sietää paremmin, mutta sairastumisriski on aina olemassa. Ei sillä, join sitä itsekin joskus, mutta se meni aika nopeasti pilalle.
Ja hei, please, Dr. Axe. Miten kukaan voi ottaa tosiaan ”tohtori kirvestä”? Vai onko tässä kyse deodorantista? Löytyisiköhän mitään muuta taulukkoa, kuin jonkun pseudojantterin omaa bisnestä tukevaa lärpäke?
Maito ja lehmät
En lähde tässä yhteydessä ruotimaan eri lehmätyyppejä, mutta tuo hiljainen tulehdus on nyt toistunut niin monta kertaa, että kai se termi on pakko purkaa auki. Oletan siis, että tarkoitat tässä matala-asteista tulehdusta.
Ensin on kuitenkin ymmärrettävä mitä matala-asteinen tulehdus, englanniksi low-grade inflammation, ylipäätään tarkoittaa, sillä sitä käytetään myös melko trendikkään varomattomasti, kun pyritään selvittämään omaa oireistoa. Jos rivikansalaiselta kysytään mitä tarkoittaa tulehdus tai mitä eroa on tulehduksella, inflammation tai infektiolla, infection niin monella menee sormi suuhun. Infektio on mikrobien aiheuttama kolonisaatio tai invaasio isäntäelimistön kudoksiin ja isäntäelimistön reaktio näitä mikrobeja tai niiden myrkkyjä vastaan. Inflammaatio on isäntäelimistön monimutkainen biologinen vaste haitallista stimulusta vastaan, mikä kliinisesti ilmenee usein kipuna, punoituksena, kuumotuksena, turvotuksena ja/tai elimen toimintahäiriönä.
Infektion tai inflammaation erottaminen täysin toisistaan vaikeaa, eikä prosessi ole toisaalta kliinisesti usein edes tarpeellista. Matala-asteista tulehdusta voidaan toki mitata verikokeella, jossa mitataan S-hs-CRP eli herkkä C-reaktiivinen proteiini, mutta on hyvin harvinaista, että vain yksi tekijä selittäisi koko tulehdusprosessin. Usein jonkinlainen infektio on mukana monissa tulehduksissa ja voidaankin oikeastaan kysyä, onko matala-asteinen tulehdus edes oikea tulehdusreaktio, koska se ei aiheuta samanlaista puolustusreaktiota kuin esimerkiksi haavasta lähtenyt tulehdus.
Ravinnon vaikutuksia tulehdusmerkkiaineisiin on tutkittu paljon, mutta vaikka tutkimukset puoltavatkin sitä, että tietyt ruoat aiheuttavat tulehdusreaktioita, ei tutkimuksissa yleensä ole huomioitu kuin muutamia markkereita, vaikka niitä löytyy verestä satoja. Myös sillä on merkitystä, ovatko nämä merkkiaineet mitattu esim. paasto- vai ravintovaiheenaikana, koska ravinteet voivat aiheuttaa erilaisia akuutteja ja kroonisia vasteita. Sopivasti markkereita valikoimalla voidaan osoittaa, että kaikki ruoka aiheuttaa tulehdusta.
Maidon rasva
Niin, maidon rasva saattaa olla ehkä edullista jonkun asian suhteen, mutta onko siitä hyötyä jos se on haitallista muiden asioiden suhteen? Voi hyvinkin olla, että maidon rasva on pieni tekijä edesauttamaan tyypin 2 diabeteksen estämisessä, mutta mitäs jos se samalla nostaa kokonaisrasvakuorman liian suureksi ja aiheuttaa painonnousun lisäksi sydän- ja verisuonielimistön haittoja?
Emme me voi tarkastella kokonaisuutta ja sitten linkittää vain yhteen diabetes-tutkimukseen, mutta jättää huomiotta kaikkia muita. Minä voisin tästä omia visioitani tukemaan linkata tutkimuksen, jonka mukaan punaisen lihan syönti ja maidon juonti on yhdistetty korkeampaan sydän- ja verisuonitautien riskiin, mutta se ei yksittäisenä tutkimuksena merkkaa oikeastaan mitään.
Jännä muuten että muuten pidät Valiota pahana korporaationa, mutta Kari Salminen (RIP), joka oli Valion tutkimusjohtaja, ei olekaan paha mies. Hänhän oli tosiaan sitä mieltä, että maitorasva on parasta ikinä, mutta ei sitten tainnut niinkään välittää muista rasvoista… margariinia hän ainakin vastusti kovin, joten hänkin oli varmasti agendansa vanki ja veisasi samaa virttä jo lähes 30 vuotta sitten. Hän oli kuitenkin vain yksi mielipide muiden joukossa, eikä argumentoinut edes mitenkään erityisen vahvasti.
Vapaus päättää
Tuon artikkelisi perusteella maidosta ei kyllä voi tietää oikeasti yhtään enempää. Päinvastoin, jengi menee vain entistä enemmän sekaisin, että mikä on totuus. Ja kun kirjoitat näin, että ”Päiväkodeissa ja kouluissa lapset kirjaimellisesti PAKOTETAAN juomaan maitoa, ja monissa paikoissa ainoastaan lääkärintodistuksella saa vapauden juoda jotain muuta, kuten vettä”, niin puhut kyllä kakkaa.
Kenenkään ei ole oikeasti pakko juoda maitoa.
Päiväkodeissa ei saa antaa edes lääkkeitä lapsille, kun säännöt ovat menneet niin tarkoiksi. Kuinka kukaan uskaltaisi ihan oikeasti pakottaa syömään tai juomaan jotain? Tuo on niin paksu väite, että ei vaan voi pitää paikkaansa, henkilökunta siinä ottaisi jo osumaa ylemmiltä tahoilta. Jos jollain on tällainen kokemus jostain päin Suomea, niin se on ikävää ja ilmiannon paikka, mutta ei sitä voida yleistää valtakunnalliseksi totuudeksi.
Tiedän, että moni vanhempi haluaisi viedä päiväkotiin omia ruokia ja juomia, mutta tässä on sellainen ongelma, että siellä päiväkodissa ei voida tietää miten ja missä niitä on kuljetettu. Heillä on vastuu niistä lapsista ja yksi alkaa oksentaa saatuaan lämpimässä ollutta maitoa, niin paska kaatuu työntekijöiden niskaan. Heidät on muutenkin jo vedetty niin tiukalle isojen ryhmien kanssa, että alkaa varmasti remmi luistaa jos jokaisen Riku-Petterin vanhemmat ovat siellä vaatimassa parhautta ja Muumilaakson taikapölyä omalle lapselleen.
Laitosruokailun on resurssien takia kuitenkin noudatettava tiettyä linjaa, koska siten yhteiskunta vain toimii. Piste.
Ja muuten, vedit vähän mutkia suoraksi johtopäätöksessäsi: ”Maidon kalsium heikentää raudan imeytymistä, mikä voi johtaa juurikin jatkuvaan väsymisen tunteeseen ja “maitosumuun”.” Vaikka raudanpuute voi tosiaan aiheuttaa samantyyppisiä oireita, niin elimistö kuitenkin ensin kompensoi itse rautahävikkiä ennen kuin tasot alkavat laskea. Näin ollen raudanpuutteen pitäisi alkaa näkyä luultavasti vasta jossain 3-4 viikon jälkeen, joten väsymyksesi tuskin johtui tästä.
Itsellänihän kävi niin, että kun kiireen takia unohdin syödä, niin maitoa lisäämällä sain aliravitsemuksesta johtuneen hiljaisen tulehduksen, suoliston kunnon heikkenemisen ja ”maidottomuussumun” kuriin, huikean draivin päälle ja pääsin takaisin jahtaamaan unelmia!
No ei. Mutta koska uskon siten, niin pakko olla totta. Kannatat Tomi avointa keskustelua ja toivot että ihmiset alkavat vaatia. No, vastaan tässä sinulle avoimesti ja vaadin samalla parempia perusteluja.
Kuvan lähde: Pixabay
Ja vielä loppusanat kaikille kommentoijille, jotka kertovat omista huonoista kokemuksistaan ja siitä kuinka virallinen linja on sitä ja tätä ja tuota. Kokemuksenne ovat varmasti aitoja, enkä vähättele niitä. Olette ihan oikeasti saattaneet törmätä lääkäri- ja neuvolamaailman kakkapyllyihin, koska jokaisella alalla on sinne soveltumattomia ihmisiä. On kuitenkin tilastollinen mahdottomuus, että olette ehtineet tavata Suomen ”virallista” osaa edustavasta terveysalan henkilökunnasta edes promillea, joten on täysin mahdotonta että voisitte tehdä minkäänlaisia yleistyksiä tai muodostaa yhtenäistä kokonaiskuvaa tilanteesta.
Älkää siis valittako, että ”terveydenhuollon ammattihenkilöt paasaavat”, koska 95 % ei varmasti niin tee.
Piste.
Kiitos Pauli Ohukaiselle muutamasta oleellista linkistä.
P.S. Rasvaton maito on pahaa.
