Tiedesankareiden salattu data

Boot.

Ihan alkuun haluaisin kommentoida edellistä kirjoitustani. Se käsitettiin siten, että hyökkäsin vain Tomi Kokkoa vastaan. Asia ei ole niin, vaan tarkoitukseni on kritisoida kaikkea joka kritiikin ansaitsee, joskin myönnän nyt asiaa harkittuani, että blogin julkaisun jälkeen julkaistu statuspäivitys voidaan käsittää ylilyönniksi ja vihjailuksi. Sillä ei ole kuitenkaan tarkoitus vahingoittaa kenenkään liiketoimintaa. Nyt vain kävi niin, että ensimmäinen kirjoitus leimasi tekemisiäni liikaa.

Tyylini kirjoittaa ei myöskään miellyttänyt kaikkia ja useampi kärjistykseni käsitettiin väärin.

Julkaisen nyt tämän tekstin nopealla aikataululla ja suunniteltua hieman lyhyempänä, jotta ymmärtäisitte tämän kritiikkisarjan koskevan muitakin kuin yhtä valmentajaa. Mitä tulee jokaisessa blogissa esittämiini kysymyksiin, en suoraan sanottuna usko että läheskään kaikki niihin vaivautuvat vastaamaan. Mutta kysymykset on silti esitetty.

Asiaan.

Pitkin ja poikin intteriwebaa on huudettu lääkeyhtiöiden salaliitosta ja ties mistä kolmannen maailman liskoihmisten illuminoimasta ihmisten sairastuttamisesta. Voin kertoa teille, että asia tuskin on näin. Lääkeyhtiöillä tuskin on intressejä sairastuttaa ihmisiä saati rakentaa mitään maailmanlaajuista salaliittoa.

On myös huudeltu siitä, että tutkijat tutkivat vain sitä dataa mikä heille rahoitetaan. Tämä on osittain totta, sillä tutkimuksia ei voida tehdä ilman rahoitusta. Osittain tästä voidaan syyttää esimerkiksi Suomen valtiota, joka leikkaa tutkimuspuolelta reilusti. Jos tutkijat haluavat töitään tehdä, on heidän otettava palkka sieltä mistä sitä tulee.

Täysin puhtailla papereilla tästä ei kuitenkin päästä irti sitten millään.

Esimerkiksi influenssalääke Tamiflun tutkimusdata ei ollut vielä ainakaan vuonna 2012 avoimessa jakelussa. En tiedä mikä tilanne on tällä hetkellä, mutta yhdessä vaiheessa lääkkeen tehosta kertovista kymmenestä tutkimuksesta vain kaksi oli julkaistu ja nekin olivat Rochen rahoittamia ja joko Rochen työntekijöiden tai yrityksen maksamien asiantuntijoiden tekemiä.

Hieman haiskahtaa sille, että pussissa käryää jotain. Itselleni on edelleenkin hieman epäselvää, onko Tamiflusta ollut loppujen lopuksi läheskään niin suurta hyötyä influenssan hoidossa kun on annettu ymmärtää, vai onko kyseessä ollut vain nopea keino tehdä miljardeja.

Lähde

Toinen hyvä esimerkki ovat masennuksen hoidossa käytetyt antidepressantit. Lääkeyhtiöt piilottelivat ainakin jossain vaiheessa tutkimusdataa, jonka perusteella lääkkeiden vaikutus masennukseen oli yhtä suuri kuin lumelääkkeen, tai vertaishoitojen, kuten liikunnan kohdalla. Ja jos dataa ei piiloteltukaan, niin julkaistiin vain sellaiset tutkimukset joissa saatiin positiivinen hoitovaste, mutta jätettiin negatiiviset tulokset julkaisematta.

Nyt täytyy erikseen vielä mainita, että vakavan masennuksen hoidossa lääkehoidolla on paikkansa ja esimerkiksi pelkkä liikunta ei riitä hoidoksi. Mainittakoon vielä, että puhun tässä yhteydessä vain masennuksen hoidosta näiden lääkkeiden käytön yhteydessä.

Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että ei ole välttämättä esittää luotettavaa dataa siitä, että masennuslääkkeistä olisi hyötyä lievän masennuksen hoidossa. Liikunta ja esimerkiksi vertaistuki vaikuttavat yhtä tehokkailta hoidoilta. Masennuslääkkeillä saadaan siis terapeuttinen vaste, mutta ongelma on siinä että niin saadaan myös lumelääkkeellä.

Masennuslääkkeillä on kuitenkin ehditty tehdä paljon rahaa. Kuinka paljon niitä on syöty turhaan?

Lähde

kurups

Jos lääkeyhtiöt osaavat datan piilotuksen, niin osaavat sen myös tutkijat.

Pari päivää sitten julkaistussa läipäreessä kerrotaan, että vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen perusteella epäiltiin hyvin sairaiden potilaiden verimäärän nostamiseen tarkoitetun hydroksietyylitärkkelysliuoksen turvallisuutta, mikä johti siihen että Euroopan ja Amerikan säätelyelimet estivät sen käytön.

Tutkimuksen tehneet tutkijat kieltäytyvät kuitenkin edelleen antamasta tutkimuksen raakadataa liuoksen turvallisuutta koskevasta tutkimuksesta, koska epäilevät että yritys analysoisi sen vain uudelleen, mutta vääristyneesti. Yritykselle ei siis tahdota antaa mahdollisuutta näyttää, että heidän tuotteensa on turvallinen. Tutkijat eivät ole myöskään suostuneet antamaan dataa kolmannelle, puolueettomalle osapuolelle analysoitavaksi.

Mitä tutkijat pelkäävät? Meneekö maine yhtiön tuloksen edelle?

Lähde

Kysymyksiä lääkeyhtiöille

  1. Miksi ette anna dataa tutkijoille avoimesti saataville? Eikö olisi kaikille järkevämpää edistää tiedettä toimimalla yhteistyössä?
  2. Vaikka tiedän että yrityksen tarkoitus on tehdä voittoa ja lääkkeen kehittäminen on kallista, niin miten voimme olla varmoja että datanne – jonka pohjalta on tehty teille myyntiartikkeli – on validia eikä tuloksia ole vääristelty?
  3. Mikä estää teitä keksimästä tutkimustuloksia päästänne, jos tutkimusten tuloksia ei voida tarkastaa?

Kysymyksiä tutkijoille

  1. Kuinka varmistatte puolueettomuuden tutkimuksissa joita rahoittavat sellaiset tahot jotka luultavasti julkaisevat vain heidän tuotettaan puoltavat tutkimukset?
  2. Miksi pidätätte itsellänne oikeuden olla näyttämättä tuloksia sellaisille tahoille, joita tutkimustuloksenne koskee?
  3. Mikä estää teitä vääristelmästä tuloksia saadaksenne kannuksia akateemisessa maailmassa?

On mielenkiintoista nähdä, että tässäkin tapauksessa ei voida suoraan sanoa kumpi on ”hyvis” ja kumpi ”pahis”, tiedemiehet vai lääkeyhtiöt. Jos molemmat pelaavat omaan pussiin, niin onko tässä touhussa enää mitään järkeä? Se on kuitenkin kuluttaja joka tässä eniten yleensä kärsii, joko heikentyneen hoitovasteen tai rahojen menetyksen muodossa. Missä vaiheessa lääkeyhtiöt siirtyvät vain rahastamaan ja missä vaiheessa tutkijoilla on niin ikään vain taatelipussi mielessä?