Luontaishörhö vs. Tiedesankari –jälkihuurut

Ne joilta meni ohi, niin viime viikolla käytiin T4Y:n tiloissa debattityyppinen ratkaisu, jossa Olli Posti ja allekirjoittanut kohtasivat väittelyn merkeissä. Toki moni olisi odottanut vähän rankempaa tykitystä ja muita aiheita, mutta mentiin aikataulun mukaan sillä mitä annettiin. Itse olen tyytyväinen, että saimme ylipäätään tällaisen aikaiseksi. Keskustelu on yleensä aina enemmän kehittävämpää kuin tuhoavampaa, kunhan annetaan jokaisella mahdollisuus kuulla ja ymmärtää.

Koko väittelyn voi katsoa tästä linkistä tai tekstin alapuolelta. Koska tuli kritiikkiä, että liven aikana Facebookista poimittiin vain vähän kysymyksiä, niin vastaan ja kommentoin tässä nyt lyhyesti omalta osaltani livefeedin kommenteista poimittuihin kysymyksiin ja kommentteihin.

”Syöpäsolu elää sokerista.”

Rankka yleistys. Kuten muutkin nisäkkään solut, myös syöpäsolulla on monimutkainen aineenvaihdunta ja se pystyy mukautumaan erilaisiin ravitsemuksellisiin tilanteisiin. Ne pystyvät käyttämään energiaksi muun muassa laktaattia ja aminohappo glutamiinia.

”Suolisto on ihmisen toiset aivot.”

Tämä on vähän tällainen romantisoitu käsitys asiasta. Toki suoliston kunnolla on paljon merkitystä, mutta mitä näillä toisilla aivoilla itse asiassa tarkoitetaan? Poimin asian vain siksi, että monilta tuntuu unohtuvan kuinka monimutkainen kokonaisuus elimistö on ja suoliston kuntoa tarjotaan ratkaisuksi lähes kaikkeen. Toki sillä on merkitystä, mutta se ei ole mikään autuaaksi tekevä asia.

”Mitkä tänä päivänä aiheuttaa nämä kasvavat kansansairaudet?”

Monien asioiden summa. Liikumme vähemmän, syömme energiapitoisempaa ruokaa, elämme ympäristössä jossa on enemmän saasteita, meteliä, valoa ja muita elimistöön eri tavalla vaikuttavia asioita. Ennen kaikkea, elämme pitempään kuin ennen, jolloin myös sairauksia ehditään diagnosoida enemmän.

Yksi suuri syy on puhtaasti ylipaino. Toki geneettiset ja alueelliset erot merkitsevät nimenomaan kansansairauksien esiintyvyydessä, mutta ylipaino ja liikkumattomuus on varmasti suurin yksittäinen tekijä elintapoihin liittyen sairauksien esiintyvyydessä.

”Jos ennen oli paremmin, niin miksi nykyään elämme pidempään?”

Kysymys ei varmasti ollut minulle, mutta vastaan silti. Eihän parempi tarkoita pidempää ja toisin päin… vaikka eläisimme pidempään, niin loppupään vuodet voivat olla täynnä tuskaa ja muuta pyllyä. Aika kultaa muistot ja ennen ei varmastikaan ollut paremmin monessa suhteessa. Toki lapsena oli aina kivaa, ja koska se tapahtui ennen, niin ennen oli paremmin!

”Onko pubmed hyvä tutkimustietojen lähde?”

On, mutta ne artikkelit pitää silti osata lukea. Pelkkä otsikko ja abstrakti eivät riitä, vaan sen tutkimuksen ”läpi” pitää nähdä, osata arvioida onko sillä painoarvoa ja miten luotettava se on. Pubmedistä kyllä pääsääntöisesti löytää tukea jokaiselle näkökannalle.

”Jos luomu ei lähtökohtaisesti ole parempaa, miksi luomu-jätski olisi?”

Brändinkin voi maistaa, vaikkakin lumevaikutuksen kautta. Luomu ei välttämättä ole ravinnollisesti parempaa, mutta voidaan olettaa, että eläimille ei ole vittuiltu niin paljoa luomutuotannon aikana.

”Tulee semmonen olo että on pakko olla väkisin eri mieltä mutta kuitenkin jutuissaan päätyy siihen että on kumminkin vähän samaa mieltä Ollin kanssa.”

Olosi on väärä. Monessa asiassa ollaan Ollin kanssa samaa mieltä. Olen eri mieltä vain perustellusti, ei sitä tarvitse väkisin olla. Toisaalta ololla ei ole mitään tekemistä välttämättä todellisuuden kanssa. Minulle tulee sellainen olo tästä kommentista, että väittelyä ei ole lähdetty kuuntelemaan lähtökohtaisesti puolueettomasti, vaan on jo päätetty että toinen on hyvä ja toinen paha.

”Molempien mielipiteet rokotteista?”

Suurin osa tarpeellisia ja niiden ansiosta saatu paljon ilkeitä tauteja taltutettua maailmasta. Ovat pääsääntöisesti turvallisia, mutta kuten kaikki lääkkeet, aiheuttavat pienelle osalle haittavaikutuksia. Jos kuitenkin sata ottaa osumaa ja miljoona pelastuu, niin se hinta on varmasti ihmiskunnan kollektiivisesti maksettava – varsinkin jos vaihtoehtona on, että miljoona kuolee.

Rokotteissa on myös ongelmana se, että geenit vaikuttavat aika paljon kuinka rokotteiden ainesosat vaikuttavat elimistöön. Kuuluisa narkolepsia-tapaus johtui juuri tästä. Geneettisesti alttiit saivat oireita. Ikävä tapaus, mutta ei tee rokotteista vielä turvattomia tai haitallisia.

”Voisko nyt VIHDOIN kysyä kannattaako luottaa omaan intuitioon – kannattaako juoda omaa virtsaa ??? Minun intuitio (hyvin kalibroitu) kertoo, että KYLLÄ ❤️ MOLEMPIEN MIELIPITEET KIITOS !!”

Juo pissiä. Intuitio on aika usein pielessä, itse en luottaisi läheskään aina.

”Lääkkeesi olkoon ruoka, ruoka olkoon lääkkeesi.-Hippokrates

Mikä eroavaisuus on luonnollisen kokoruoan, eli ns molekyylirakenteeltaan eheämmän elävän ”kokonaisen” ravinnon ja lääkkeiden välillä, käytettynä lääkinnällisessä tarkoituksessa? Pakuri syövänhoidossa tunnettu Venäjällä 3000v jne..? Sienestyskausi käynnissä ja sienet lähimpänä aivokemiaa, mitä tiedetään planeetan kasvikunnasta! Teenä, soppana tai ruokana, niin yhden fungus lapyrintti kyllä kiittää.”

Yksinkertaisesti se, että jos niissä on vaikuttavana aineena sama molekyyli, niin ruoassa olevan lääkeaineen, saati epäpuhtauksien määrää emme voi koskaan tietää, kun lääkkeessä on varmasti aina standardoitu määrä vain ja ainostaan sitä mitä luvataan. Jos sairauden parantaminen vaatii yhtenäisen annoksen lääkettä tietyllä aikavälillä, niin luotettavasti sen voi ottaa vain lääkkeestä.

Se, että jokin asia on tunnettu, ei tarkoita että se toimii. Mistä muuten tulee tuo 3000 vuotta? Kuka sen on dokumentoinut? Sienet eivät ole sen kummempaa evästä kuin moni muukaan, eikä kaikkien ruoansulatuselimistö itse asiassa edes kykene pilkkomaan sienisokeria, trehaloosia.

”1800 -luvulla syötiin n. 1 kg sokeria vuodessa/hlö. Tänä päivänä syödään kymmeniä kertoja enemmän.”

Voi olla. Toisaalta eletään myös pidempään, puhtaammin ja terveemmin kuin 1800-luvulla. Itse asiassa väite on aika suurpiirteinen, kun ei tarkenneta, että missä syötiin. Amerikassa? Ranskassa? Pimeässä luolassa? Tämän, ties minkä korruptiorahoituksen läpi käyneen artikkelin mukaan 1800-luvulla syötiin sokeria 8 kiloa vuodessa. Toki se on määrä on kasvanut n. 27 kiloon, mutta se ei ole edes kymmentä kertaa enemmän, saati sitten kymmeniä.

”Syökää sokeria! Jos ei muuten niin kulttuurin vuoksi.”

Sanoin, että sokeri on ollut tärkeä osa ihmisen kulttuuri- ja kulinaarihistoriaa, mutta en sanonut, että koska historia, niin kotona sokeria huuleen kikki etuviisterissä.

”Jos lukee Coca Colan rahoittamia tutkimuksia, ei ole kyllä pätevä arvioimaan ”tieteellistä” edes käsitteen tasolla.”

Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Jos lukee Aku Ankkaa, niin ei voi ymmärtää muita sarjakuvia?

”Mutta kuka tietää mikä tutkimus on ns. riippumatonta?”

Tiedeyhteisö. Sitä varten on olemassa säännöt, jotka koskevat muun muassa rahoitusta ja miten sitä voidaan käyttää, vertaisarviointia ja muita tieteeseen kuuluvia prosesseja. Tavallisen kuluttajan on usein hankala kieltämättä tietää mikä tutkimus on riippumatonta, sillä vaikka rahoittaja tulisikin teollisuudesta, se ei tarkoita että tulokset olisivat käpälöityjä.

”Vastaat nyt vaan, mitä se tiede on mieltä! Sitähän varten sä siellä olet!”

Tiede ei ole vain yhtä mieltä asioista. Se on monimuotoista tieteen alasta riippuen vastaus elää. Tieteessä on harvoin 100 % yhteisymmärrystä, vaikka suurin osa samaa mieltä jostain olisikin.

”Se geneettisesti altis ihminen voi sattua myös lääkärin kohdalle, onko lääkärin valistuneet arvaukset ja niistä johtuvat ”sydänkohtaukset” jotenkin hyväksyttävämpiä?”

Ei. Ja toki voi sattua. Kyse on siitä, että lääkäri voi a) mitata esimerkiksi sen kaliumitason etukäteen ja b) tietää lääkkeen määrättyään mistä on kyse. Jos vertaat tilannetta siihen, että joku käy ihan arpomalla ostamassa kaliumia ja pahimmillaan kymmenen muuta purkkia, vetää kaikkia ja alkaa oireilla.

”Ohan tässä aikamoinen False Balance-asetelma”

On todellakin, mutta pidän keskustelua silti tärkeänä. Jos tuo olisi ollut puhtaasti tieteellinen keskustelu, niin sitä ei olisi edes järjestetty. Tämä oli kuitenkin myös sekä viihdettä, että informaatiota.

”Mielipide ravintosuosituksiin: viljan ja proteiinien suhde? suosituksissa enemmän hiilaria entä proteiinia – ja extrahiilari varastoituu vartaloon rasvaksi 😄 Itse en ainakaan syö nii paljon hiilaria mitä pitäisi..”

Niin, mehän olemme yksilöitä ja suositus ei määrää kenellekään absoluuttista hiilarimäärä. Ei siis ole mitään tiettyä määrää joka sinunkin pitäisi syödä. Kaikki ylimääräinen energia varastoituu vartaloon rasvaksi, joskin proteiini vähän vaikeammin kuin muut ravintoaineet. Proteiinia riittää 1,6 g painokiloa kohden. Toki jos urheilee, niin silloin hiilihydraattien tarve kasvaa. On oikeastaan hölmöä kysyä viljan ja proteiinia suhdetta, kun pitäisi kysyä hiilihydraattien ja proteiinin suhdetta. Jos ei viljaa siedä, niin ilmankin pärjää, eivät ne suositukset siihen kaadu.

”Äh, lähti kesken, siis missä muodossa magnesiumlisä olisi paras, jos tarpeellinen on.”

Käytännössä -oksidi ja -hydroksidi toimivat monilla paremmin ulostuslääkkeinä, koska imeytyminen on hieman heikkoa. Lähes mikä tahansa muu muoto (esim. -sitraatti) toimii hyvin.

”Mitä äidinmaito pitää sisällään?
Vettä, rasvoja, proteiineja, hiilihydraatteja, vitamiineja ja rautaa hyvin imeytyvässä muodossa ja juuri siinä suhteessa, mitä ihmislapsi tarvitsee. Proteiinia on hieman alle prosentti, rasvaa 10–15 ja hiilihydraatteja noin 7 prosenttia. Lisäksi maidossa on samoja vasta-aineita tauteja vastaan kuin äidin veressäkin. Äidinmaidon kautta lapsi saa myös hormoneja, entsyymejä ja kasvutekijöitä.”

Tämä itse asiassa vaihtelee hieman äidin ravitsemuksen suhteen, mutta lukusi ovat pielessä. Tämän mukaan proteiineja on 9-12 prosenttia, rasvaa noin 30 prosenttia ja laktoosia 6.7-7.8 prosenttia. Lisäksi paljon muita bioaktiivisia komponentteja, myös mainittuja hormoneja.

”Lehmän maidossa on yli 80 lehmän eri hormonia..”

Mikä on se logiikka, että lehmän maidon hormonit ovat automaattisesti paha, mutta äidinmaidon hormonit hyvä? Samanlaisia kasvutekijöitä siellä on, nisäkkäästä riippumatta.

Mitä tulee lehmänmaidon hormoneihin, niin tämän tutkimuksen mukaan siellä on reilu 10 erilaista hormonia. On totta, että maidossa voi olla ihmiseen vaikuttavia hormoneja, jos eläintä on kasvatettu tai hoidettu hormoneilla. Tämä ei kuitenkaan ole käytännössä Suomessa ongelma, sillä maidolle tehdään lukuisia erilaisia tarkistuksia vierasaineiden varalta.

Jossain US of A:ssa, tai maissa joissa ei hirveästi säädösten perään katsella, tämä voi hyvinkin olla ongelma. Nyt täytyy erotella luontaiset hormonit ja lehmään injektoidut hormonit, mutta en ihan äkkiä löydä mitään dataa, että sieltä 80 erilaista löytyisi.

”KYSYMYS kummallekin: David Wolfen mukaan syövän voi parantaa kahviperäruiskeilla. Miten suhtaudutte tuohon ja tuonkaltaisiin väittämiin?”

Trollaustahan tämä kysymys varmasti oli, mutta ihan bullshittiähän tuollainen väite on. Ikävää jos siihen joku uskoo.

”Maitohan on viime tutkimuksien mukaan haitallista aikuiselle… Aiheuttaa mm. sokeritautia…”

No ei. Lue vaikka tästä.

”Ravintolisiä suositellaan vain urheilijoille. Entä ikäihmiset jotka eivät jaksa syödä samalla tavalla kuin nuorempana. Puutostiloja on useimmilla ja lääkkeet lisäksi. Harva lääkäri suosittelee vaihtoehtoja muun lääkityksen lisäksi. Entä ylimainostettu Vitapro?”

Kuinka moneen lääkäriin perustuu otantasi, kun sanot että harva lääkäri? Jos Suomessa on muistaakseni n. 22 000 lääkäriä, niin harva tarkoittaisi tästä joukosta, sanotaan nyt vaikka, että alle viittä prosenttia. Se on 1100 lääkäriä. Jos olet todellakin jutellut tuhannen lääkärin kanssa asiasta, jokaisen ollessa sitä mieltä että lääkkeitä vain, niin sitten uskon sinua.

On totta, että vanhuksilta löytyy puutostiloja ja aliravitsemusta. Lääkkeitäkin on usein ihan liikaa. Ongelma on kuitenkin enemmän terveyspoliittinen. Ravintolisiä itse asiassa suositellaan vanhuksille ja apteekeista löytyy paljon erilaisia kliinisiä ravintovalmisteita. Niistä ei vain kirjoitella mediassa.

”Kuka oli rahoittaja niihin tutkimuksiin..”

Mihin tutkimuksiin? Tämä rahoitusasia on käyty jo niin monta kertaa eri asiayhteyksissä läpi, että lukekaa ja sisäistäkää välillä asioita, älkääkä vain toistako samaa mantraa.

”Timo: Miten perustelet alussa mainitsemasi lääketieteen, että niitä on vain ”yksi”? Miksi sitten Itämäinen ja Länsimainen eroaa Täysin toisistaan esim. Länsi:paljon lääkkeitä, Itä: viimeinen vaihtoehto lääkkeet, yrttejä,hoitoja(kuppaus,akupunktio)…”

Koska tieteen näkökulmasta lääketieteitä on vain yksi. Sinä saat toki kutsua asioita miksi haluat, mutta se ei muuta faktoja. Idässäkin käytetään kyllä lääkkeitä sairaaloissa samalla tavalla kuin lännessä, mutta siellä on toki myös ns. perinnehoito voimissaan. Kutsun näitä joko vaihtoehtohoidoksi tai tukihoidoksi, mutta lääketiedettä ne eivät ole.

Se ei tarkoita sitä, etteivätkö ne olisi olemassa tai etteikö jostain niistä voisi olla hyötyä, mutta terminologia on tärkeää. Jos ajatellaan, että tiede on jotain millä voidaan mitata asioita, niin sohimalla satunnainen määrä pimeyden uutteita purkkiin hämärissä luolissa sulkee itsensä jo käsitteenä ulos tieteestä.

”Miksi Evira kielsi treenibuusterina käytetyn DMAA:n myynnin? Tauriinin hyöty lisäravinteena?”

Koska se on vaarallista ja voi aiheuttaa – varsinkin kofeiinin kanssa tai esim. piilevän sydänvian kanssa – jopa kuoleman. Tauriinin hyöty tutkimuksissa olematon.

”Aivot on kolesterolia, samoin kaikki solukalvot sis. sitä.”

Kyllä elimistöstä kolesterolia löytyy ja siksi elimistö sääteleekin sitä tarkasti. Elimistössä on myös vettä suurin osa, mutta silti voit kuolla vesimyrkytykseen. Se, että elimistössä on jotain, ei tarkoita etteikö liika määrä ulkopuolelta olisi haitaksi.

”Äidinmaito on parasta ravintoa ja se on isoksi osaksi tyydyttynyttä rasvaa. Miksi se muuttuu huonoksi kun ihminen varttuu?”

Niin miksi muuttuisi?

”Toisen asia on virallisen rav.suositusten ulkoa opeteltua mantraa. Olli on paras.”

En muuten montaa asiaa lopulta tainnut virallisesta ”mantrasta” mainita. Et tainnut joko kuunnella, tai sitten päätit tosiaan jo etukäteen, että Olli on paras, jolloin et antanut itsellesi edes tilaisuutta oppia.

”M. Fogelholmkin on myöntänyt että tarvitsemme kovaa rasvaa.”

Niin, se että sitä suositellaan maks. 10 prosenttia kokonaisenergiasta, ei tarkoita sitä etteikö sitä tarvitsisi. Kovan rasvan tarvitseminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että sitä pitää vetää sitten posket täyteen 24/7.

Jos jotain jäi vielä epäselväksi tähän liittyen, niin kysy ihmeessä! Muuten mennään tällä.